Joulu tulee taloon

  Tänä jouluna taidan tehdä ennätyksen viimetinkaan jättämisessä...
Kortit sain tilattua vasta tänään. Leipomista en ole ehtinyt edes aloittamaan. Lahjatkin on pahasti vaiheessa.
Perusteellisesta joulusiivouksesta en ole uskaltanut edes haaveilla....

Mutta eiköhän se Joulu tule kaikesta hosumisesta huolimatta. Ja myös hosumatta =)

Alla oleva enkeli on kulkenut jouluissani aina. Sain sen pienenä tyttönä kummeiltani ja yhä se suojelee

ja siunaa lempein kasvoin Joulun rauhaa.

Eläimet saavat myös Joulunsa. Kuusenhavut otetaan riemulla vastaan lampolassa.

Neulaset maistuvat kaneille ja lampaille joten koristeena ne eivät kauan säily.

Suuri kaali ripustetaan kanalaan roikkumaan. Siinä riittää hetkeksi askarreltavaa kotkottajille.

Nämä tonttuset huovutin jo pari vuotta sitten.

Oikein hyvää Joulun odotusta kaikille !

Ja lisää lampaita !!

Kyläpäivillä oli näytillä oxford down karitsoita. Minun oli kertakaikkiaan pakko saada yksi sellainen!
Tiedustelin asiaa lampurilta ja kuinka ollakaan yksi pieni pässipoika oli vapaana.
Ihanan lutuinen nallekarhu Arnold muutti meille.

Arnold pääsi ensin tutustumaan pikku Kanervaan. He ovat mainio parivaljakko! Oikeita kakaroita!

He kuljeskelevat välillä pitkin pihaa, ihmettelevät kanoja ja tulevat välillä kerjäämään herkkupaloja.

Pojanviikari =) 

Lisää lampaita !

Nyt löytyi Vilholle kavereita  ! Enni, 4v uuhi ja Kanerva, 6kk.
Vilho oli onnesta soikeana kun tytöt tulivat. Pässi pyöri Ennin ympärillä saparo heiluen "mulla on NAINEN, NAINEN" .
Enni on puolet suurempi kuin Vilho ja juuri oikea kumppanin meidän pässinpäälle. Tämä rauhallinen uuhi antaa helposti Vilholle takaisin jos pässi alkaa pässittämään =)
Pieni suloinen Kanerva karitsa on vielä hieman arka mutta tulee jo nappaamaan leipäpalan kädestä.

Tässä Enni

ja suloinen Kanerva

Näillä kottareilla kelpaa kuskata heinää lampaille.

Ruosteläjästä tuli spraymaalilla kivan pinkit  =D

Avoimet ovet

Minä pidän vieraista. On ihanaa kun naapureita kävelee ovesta sisään tai joku päräyttää autolla pihaan yllättäen. Toivon että kotimme tuntuu kodikkaalta myös vieraista. Kodikkuus tosin muotoutuneen enemmän tunnelmasta kuin ulkoisista tekijöistä ( nimimerkillä; suuri osaa taloa vielä remontoimatta...)

Tämän kotimme myötä olen oppinut olemaan stressaamatta siisteydestä. Aikaisemmin en voinut päästää ketään kylään jos en ollut ehtinyt siivoamaan.

Pienessä lintukodossa pitää tietenkin olla myös niitä lintuja =)

Jos tiput eivät vielä saaneet söpöyskiintiötä täyteen niin tämä seuraava kuva kyllä hellyttää kenet tahansa  <3

Aurinkoa !

Löysin serkkuni juhannuksena.

Tai siis tutustuimme toisiimme vasta nyt, aikuisina. Keskustelu, läsnäolo tuntui luontevalta, Ihan kuin oltaisiin tunnettu aina. Suku, verenperintö hyvässä ja pahassa =)

Sinulle serkkuni ( ja kaikille muillekin) sanoisin klassisesti: jokaisen pilven takana paistaa aurinko...

Olen kiitollinen kaikista pilvisistä ja myrskyisistäkin päivistä. Ne ovat tehneet minusta sen kuka olen ja opettaneet nauttimaan jopa niistä puolipilvisistä päivistä.

Alla auringon kultaamana pieni sydän-poikani kaksi kesää sitten.

Niin ja paistoi se päivä Vilhollekin! Meinasi pässin käydä huonosti kun sairastui virtsakiviin mutta sinnikäs hoito auttoi ja pässi on jo oma pässinpää itsensä!

Nyt täytyy kerätä paljon aurinkoa talven varalle!

Näitä ihania tyynyjä haluan sohvan täyteen niin on kuin auringossa köllöttelisi =)

Vilho tuli taloon

Meidän perheen pääluku : 2 aikuista, 2 (+1) lasta, 2 kissaa, 5 gerbiiliä, 2 kania, 4 kukkoa, 11 kanaa, 4 riikinkukkokyyhkyä ja nyt myös... TADAA, 1 pässi !

Vilho oli vähällä joutua autuaammille laidunmaille. Totesin että meillä on pihalla lampaan mentävä kolo joten Vilho sai kodin meiltä. 

Ensimmäisenä Vilho sai manikyyrin sekä parturin. (Voitte uskoa että menee hetki leikata paksussa villassa oleva lammas fiskarseilla...)

Alla parturoitu Vilho.

Saamme onneksi keritsimet lainaan niin Vilho saa vähän ammattimaisemman parturoinnin =)

Kanoilla oli ihmettelemistä, "mikä toi on?" ja "miksi se on meidän naapurina".