maanantai 25. marraskuuta 2013

Kiitollisuutta

Elämä ei aina ole reilua. Josku se potkii päähän oikein urakalla.
Välillä sitä on oikein miettinyt että mitä järkeä on ylipäänsä missään. Näin aika monella meistä, ainakin jossain vaiheessa elämää.
Ja jos totta puhutaa, en ole kovin helpolla päässyt minäkään, oikeastaan koskaan.
Mutta nyt tänään voin olla kiitollinen siitä mihin elämä on minut johdattanut. Elän elämää josta olen haaveillut, ihmisen kanssa jota olen kaivannut.

Olen kiitollinen kodistani. Se ei ole hieno, se vuotaa vähän sieltä ja täältä ja vaatii paljon remonttia mutta minulle se on KOTI täynnä mahdollisuuksia.
Olen kiitollinen pihastamme. Siihen vasta saakin työvuosia uppoamaan eikä minun viherpeukalollani siitä tule vuoden puutarhaa mutta lapsilleni se on ihmemaa! Saamme kaivaa multaa, seurata taimien kasvua, kiivetä puuhun ja syödä omenoita.
Olen kiitollinen eläimistäni. Unelmoin niistä jo pienenä tyttönä. Nyt saan silitellä ja rapsutella monenlaista karvakorvaa ja siipiveikkoa.
Olen kiitollinen perheestäni, läheisistäni ja ystävistäni. Minun ei ole koskaan tarvinnut olla yksin. On ollut armollista tuntea itsensä välitetyksi.
Olen kiitollinen miehestäni joka on koonnut minut ehjäksi jälleen. Jakanut unelmani ja nähnyt saman mitä minä näin.
Olen kiitollinen lapsistani. He ovat elämäni ja luovat merkityksen kaikelle mitä on.

Tämä on minun ylistyslauluni arjen keskellä. Ei, elämä ei ole vieläkään helppoa mutta tänään voin katsoa eteenpäin odottaen, uteliaana. Muistaen kiittää kaikesta hyvästä mitä minulle on nyt annettu.


Jukka Poika kiteyttä ajatuksen aika hyvin :) 


2 kommenttia: